baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Cahnov-Soutok National Nature Reserve, Tšekki

 

Keski-Euroopassa jokivarsien alkuperäiset tulvametsät on tuhottu niin perusteellisesti, että tämä pieni suojelualue sekä läheinen Ranšpurk National Nature Reserve Morava-joen tulva-alueella ovat kooltaan ja laadultaan ainutlaatuisia1. Myös koko Euroopan mittakaavassa tämä on yksi arvokkaimpia suojeltuja tulvametsiä2, vaikka se ei tarkkaan ottaen ole aarniometsä (kts. alla), suojelualueen koko pinta-ala on vain 17 ha 3 ja sekin jakautuu kahteen läheiseen mutta erilliseen osaan: Cahnov ja Soutok4. Yhtenäinen pinta-ala on siten paljon pienempi kuin pitkällä tähtäimellä hyvin toimivalle suojelualueelle arvioitu 30 ha 1.

 

Suojelualueen historiaan kuuluu poimintahakkuita ja laidunnusta vuoteen 1873 saakka, jolloin ne kiellettiin; sen jälkeen vielä noin 60 vuoden ajan kerättiin paikallisesti jonkin verran kuollutta puuta metsän reunoilta3. Dokumentoitu todistusaineisto osoittaa, että 1930-luvun alusta lähtien metsään ei ole enää kajottu, myös kuollut puu on jätetty paikalleen3.

 

Luonnollinen tulva kesti keskimäärin 50 päivää vuodessa 5. Joen rantavallien valmistuminen vuonna 1976 lopetti tulvat, mutta tulviminen palautettiin osittain vuonna 1991 3, ja nykyään metsä tulvii 2–3 viikkoa vuodessa 4. Tulva tuo joka tapauksessa nykyään merkittävästi vähemmän hedelmällistä lietettä kuin mitä luonnolliset tulvat toivat3. Rantavallit sekä luonnottoman tiheät kasvissyöjien kannat (kts. alla) ovat laskeneet suojelualueen laatua1.

 

Nykyään puuston tärkeimmät puulajit kuutioissa mitattuna ovat Opens internal link in current windowFraxinus angustifolia (etelänsaarni) ja Opens internal link in current windowQuercus robur (metsätammi). Muut puulajit ovat Opens internal link in current windowAcer campestre (niverävaahtera), Opens internal link in current windowCarpinus betulus (euroopanvalkopyökki), Opens internal link in current windowTilia cordata (metsälehmus), Opens internal link in current windowUlmus laevis (kynäjalava), Opens internal link in current windowAlnus glutinosa (tervaleppä), Opens internal link in current windowCrataegus monogyna (tylppöorapihlaja), Opens internal link in current windowCrataegus laevigata (pyöröorapihlaja), Malus sylvestris (metsäomenapuu), Opens internal link in current windowPyrus communis (päärynäpuu), Populus alba (hopeapoppeli) 3 ja Opens internal link in current windowSalix alba (valkosalava) 6. Tämä tulva-alue on F. angustifolian pohjoisin alkuperäinen esiintymä4.

 

Alue oli vuodesta 1971 lähtien osa riistapuistoa, minkä johdosta taimet enimmäkseen syötiin seuraavan 30 vuoden ajan; Cahnovin ydinalue aidattiin vasta vuonna 2004, mikä johti etenkin A. campestren ja F. angustifolian voimakkaaseen lisääntymiseen; nämä saattavat olla valtapuita tulevaiduudessa3. Villisiat rikkovat kuitenkin usein aidan, ja kauriit pääsevät suojelualueelle villisikojen rikkomista kohdista4. Poimintahakkuiden kaudella ennen vuotta 1873 Q. roburia suosittiin; nykyään se ei pysty lisääntymään valon puutteessa latvuston alla, ja sen osuus pienenee jatkuvasti3; tulvien puuttuminen 1976–1991 on nopeuttanut vanhojen tammien heikkenemistä7. Jalavatauti (Ophiostoma novo-ulmi) on vähentänyt U. laevista 7 ja hävittänyt Opens internal link in current windowU. minorin (lehtojalava) Cahnovista luultavasti kokonaan.

                                                

Korkeus merenpinnasta on 150–153 m; vuoden keskilämpötila 9,3 °C ja vuotuinen sademäärä 517 mm 7.

 

Ranšpurk Reserve on samankaltainen, mutta taimikko tiheämpi4. Vierailu näillä suojelualueilla vaatii erikoisluvan.

 

Lähteet:

 

1       Korpel’, Š. (1995): Die Urwälder der Westkarpaten. Gustav Fischer Verlag.

2       Schnitzler, A. (1994): Conservation of biodiversity in alluvial hardwood forests of the temperate zone. The example of the Rhine valley. For Ecol Manage 68: 385–398.

3       Janik, D. ym. (2008): Opens external link in new windowTree layer dynamics of the Cahnov–Soutok near-natural floodplain forest after 33 years (1973–2006). European Journal of Forest Research 127(4):337–345.

4       Úradníček, L., Mendel University in Brno. Henk.koht. tied. (2016)

5       Penka, M. (1985): Floodplain forest ecosystems I. Academia, Praha.

6       http://www.cittadella.cz

7       Král. K., McMahon, S. M., Janík, D., Adam, D & Vrska, T. (2014): Opens external link in new windowPatch mosaic of developmental stages in central European natural forests along vegetation gradient. Forest Ecology and Management. 330: 17-28.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.cittadella.cz/europarc/index.php?p=index&site=NPR_cahnov_en

 

Fraxinus angustifolia (etelänsaarni) joen varrella ja etualalla.
Fraxinus angustifolia (etelänsaarni) joen takana; Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki) -lehvästöä oik.; Tilia cordata (metsälehmus) -lehvästöä ylh.
Suuri kaatunut Quercus robur (metsätammi); Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki) kesk. ja lehvät vas.; Acer campestre (niverävaahtera) -lehviä oik.
Quercus robur (metsätammi); myös Acer campestre (niverävaahtera, pieni puu) ja A. campestren ja Tilia cordatan (metsälehmus) taimikkoa.
36,5-metrinen Fraxinus angustifolia (etelänsaarni) kesk. latva näkyvissä. Myös muut suuret puut ovat F. angustifolia. Carpinus betulus (euroopanvalkopyökki), tuuhea lehvästö.
Ulmus laevis (kynäjalava).
Cahnovin metsää viereiseltä niityltä.