baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2018copyright christoph hase

Garajonay kansallispuisto, Kanariansaaret, Espanja

 

Garajonay kansallispuisto La Gomeran saarella on Kanariansaarten suurin (40 km2) ja parhaiten säilynyt laakerimetsä1, joskin sama metsätyyppi esiintyy vielä paremmin säilyneenä Opens internal link in current windowMadeiralla. Puisto on myös UNESCO:n maailmanperintöalue.

 

Koska tuliperäiset Kanariansaaret eivät ole koskaan olleet yhteydessä mantereisiin2, yhdistyy täällä subtrooppiseen rehevyyteen matala diversiteetti niin kasveissa kuin eläimissä. Garajonayn laakerimetsän muodostavat noin 20 puulajia1, ja näistäkin noin puolet on puistossa hyvin vähälukuisia. Runsaammat lajit ovat Opens internal link in current windowLaurus novocanariensis (kanarianlaakeri, runsain laji), Opens internal link in current windowPersea indica (makaronesianavokado, varsinkin laaksoissa), Opens internal link in current windowIlex canariensis (kanarianorjanlaakeri), Opens internal link in current windowMorella faya (kanarianmyrtti), Opens internal link in current windowViburnum rigidum (kanarianlaakeriheisi), Opens internal link in current windowErica arborea (puukanerva, varsinkin jyrkillä rinteillä ja harjanteilla) ja Opens internal link in current windowPicconia excelsa (kanarianpikkonia, alemmilla rinteillä). Opens internal link in current windowOcotea foetens (kanarianviherlaakeri) ja Opens internal link in current windowSambucus palmensis (kanarianmustaselja) esiintyvät paikoitellen. On epätodennäköistä, että metsässä liikkuja puistossa sattumalta törmäisi harvinaisempiin lajeihin, joista monen esiintyminen painottuu saaren alemmille rinteille puiston rajojen ulkopuolelle. Korkeimmat puut ovat O. foetens, P. indica ja L. novocanariensis, jotka kaikki yltävät hieman yli 30 metriin. Mainittakoon, että tunnistusoppaiden väite, että I. canariensis yltäisi vain 10 metriin 3 4, ei pidä paikkaansa: korkein mittaamani yksilö on peräti 28,0-metrinen (mittaus TruPulse 200X -laserilla). Eräs kiinnostava piirre on useimpien runsaiden puulajien tapa kehittää jatkuvasti uusia tyvivesoja; yksittäiset rungot eivät tule paksuiksi vaan kuolevat aikanaan ja nuoremmat ulompana kasvavat rungot korvaavat ne. Tuloksena ovat tälle metsätyypille ominaiset runkokimput. Varsinkin P. indica ja O. foetens kehittävät vanhempana valtavia tyvipahkoja, joista uudet vesat versovat. E. arborea kasvaa rinteillä usein lähes vaakasuorassa. Melkein kaikki lajit ovat ikivihreitä. Erot useiden lajien välillä ovat pieniä, mutta yleisimmät lajit oppii tuntemaan suhteellisen helposti. Tyvivesat helpottavat tunnistusta, kun latvus on korkealla. Rungoilla kasvaa paljon sammalia. Aluskasvillisuus on melko niukkaa koostuen pääasiassa puiden taimista; paikoitellen esiintyy saniaisia.

 

Vuoden keskilämpötila on 14–18 °C ja sademäärä 550–850 mm 5. Lisäksi puisto on koillispasaatien pilvivyöhykkeessä, ja sumusta tiivistyvä vesi kompensoi vähäistä sademäärää kesällä ja lisää vuotuista sademäärää huomattavasti6. Korkeus merenpinnasta vaihtelee noin 700:sta 1487 metriin (Alto de Garajonay). Monet rinteet ovat jyrkkiä.

 

 

 

Kirjallisuudessa ja luontoelokuvissa Garajonayn mainitaan usein olevan aarniometsää, mutta todellista aarniometsää voi odottaa vain jyrkillä rinteillä ja rotkoissa7. Vanhoja sahattuja kantoja näkyy paikoitellen puiston reuna-alueilla. Isommista laaksoista puuttuvat usein vanhat puut ja joissakin laaksoissa on ollut jopa asutusta. Rinteiltä ja pienemmistä laaksoista löytyy kuitenkin alueita, jotka vaikuttavat varsin aarniomaisilta. Puiston alueella pidettiin kotieläimiä 1940-luvulle saakka, millä oli merkittävä vaikutus aluskasvillisuuteen;etenkin puiston eteläisten osien (sis. korkeimmat huiput) kasvillisuus on voimakkaasti etääntynyt luonnontilasta1. Viimeisten vuosikymmenien aikana ihminen on kuitenkin vaikuttanut puiston luontoon vain hyvin vähän1. Villiintyneitä rottia, hiiriä, kaneja ja kissoja on paljon8.

 

Useimmat vaelluspolut sijaitsevat lähellä puiston rajoja ja teitä. Puistoon pääsee bussilla. Telttailu on kielletty.

 

Lähteet:

 

1       http://www.parquesnacionalesdecanarias.com

2       Wildpret, W. & Martín, V. E. (1997): Opens external link in new windowLaurel forest in the Canary Island: biodiversity, historical use and conservation. Tropics 6(4): 371–381.

3       Hohenester, A. & Welss, W. (1993): Exkursionsflora für die Kanarischen Inseln. Ulmer.

4       Schönfelder, P. (2012): Die Kosmos-Kanarenflora. Kosmos.

5       Moreno, J. M. (2011): Parque Nacional de Garajonay: Patrimonio Mundial. Turquesa.

6       Izquierdo, T., de las Heras, P. & Márquez, A. (2011): Opens external link in new windowVegetation indices changes in the cloud forest of La Gomera Island (Canary Islands) and their hydrological implications. Hydrol. Process. 25, 1531–1541.

7       Kunkel, G. (1993): Die Kanarischen Inseln und ihre Pflanzenwelt, 3. ed. Gustav Fischer Verlag.

8       Führer des Nationalparks Garajonay und der Insel La Gomera. CNIG.

 

Viralliset kotisivut:

 

http://www.gobiernodecanarias.org/parquesnacionalesdecanarias/en/Garajonay/

 

http://www.mapama.gob.es/en/red-parques-nacionales/nuestros-parques/garajonay/

 

Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) -metsä 800 metrin korkeudella.
Kolme yli 30-metristä Persea indicaa (makaronesianavokado, vas.), korkein (keskimmäinen) on 31,7 m. Muut puut pääasiassa Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri). Korkeus merenpinnasta 1020 m.
Sama Persea indica (makaronesianavokado) -ryhmä kuin kuvassa 2 (keskioikealla). Oikeanpuolimmainen on korkein. Muut puut pääasiassa Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri).
Ilex canariensis (kanarianorjanlaakeri, isot puut vasemmalla), Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri, etuoik. sekä monirunkoinen puu kesk.), Erica arborea (puukanerva, vinot puut keskellä). Korkeus merenpinnasta 1120 m.
Erica arborea (puukanerva) -metsää lähellä harjannetta 1130 metrissä.
Laaksonpohja 1140 metrissä. Morella faya (kanarianmyrtti, iso puu vas.), Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri, kesk., sileä kaarna), Persea indica (makaronesianavokado, keskioik., uurteinen vaaleampi kaarna ja taimet etualalla).
Näkymä puistoon.
750 metrin korkeudesta ylöspäin.
Persea indica (makaronesianavokado, runko etualalla ja iso puu oik.), Ilex canariensis (kanarianorjanlaakeri, vaaleat rungot), Picconia excelsa (kanarianpikkonia, kiiltävälehtiset taimet vas.), Viburnum rigidum (kanarianlaakeriheisi, taimi oik.). Korkeus merenpinnasta noin 1100 m.
Persea indica (makaronesianavokado) 1050 metrissä.
32,5-metrinen Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) 800 metrissä. Pieni puu etualalla on myös O. foetens.
30,3-metrinen Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri, kesk.) 860 metrissä. Muut puut enimmäkseen L. novocanariensis; myös Persea indica (makaronesianavokado, ruskeakaarnainen puu keskivas.).
28,0-metrinen Ilex canariensis (kanarianorjanlaakeri) 1080 metrissä.
Edellisen kuvan 28,0-metrisen Ilex canariensisin (kanarianorjanlaakeri) latva.
Vanha Morella faya (kanarianmyrtti) 1080 metrissä.
Morella faya (kanarianmyrtti) rinteellä 1150 metrissä.
24,6-metrinen Morella faya (kanarianmyrtti) tyvivesoineen 1120 metrissä. Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri) -taimia etualalla.
Erica arborea (puukanerva). Korkeus 22,2 m, ympärysmitta 139 cm. Muut puut: Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri, tumma runko) ja Persea indica (makaronesianavokado, vaalea runko). Korkeus merenpinnasta 950 m.
Puiston puulajeja.