baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2019copyright christoph hase

Parque natural da Madeira, Portugali

 

Madeiralla ei ollut lainkaan ihmisasutusta ennen kuin portugalilaiset asuttivat saaren 1400-luvulla. Sen jälkeen saaren kuivemmasta eteläpuoliskosta alkuperäinen metsä on hävitetty1, mutta pohjoisrinteillä on vielä paikkoja, jotka ovat hyvin lähellä luonnontilaa2. Parhaiten säilyneet alueet on suojeltu erityisinä luonnonsuojelualueina1. Puisto muodostaa myös “Laurisilva of Madeira” -maailmanperintöalueen.

 

Pohjoisrinteiden luontainen kasvillisuus koostuu pääasiassa ikivihreistä lehtipuista, joista tärkeimmät ovat Opens internal link in current windowLaurus novocanariensis (kanarianlaakeri), Opens internal link in current windowOcotea foetens (kanarianviherlaakeri), Opens internal link in current windowPersea indica (makaronesianavokado), Opens internal link in current windowClethra arborea (madeirankletra) ja Opens internal link in current windowMorella faya (kanarianmyrtti). O. foetens on korkein laji ja saavuttaa täällä noin 40 m. Jyrkänteillä ja lähellä metsänrajaa Opens internal link in current windowErica arborea (puukanerva), Opens internal link in current windowE. scoparia (luutakellokanerva) ja Opens internal link in current windowVaccinium padifolium (madeiranmustikka) ovat yleisiä. Koska tuliperäinen Madeira ei ole koskaan ollut yhteydessä mantereisiin, on puulajidiversiteetti matala. Em. lajien lisäksi vaeltaja voi nähdä seuraavat: Apollonias barbujana (barbusano), Heberdenia excelsa (makaronesiankeräpuu), Opens internal link in current windowIlex canariensis (kanarianorjanlaakeri), Ilex perado (makaronesianorjanlaakeri), Opens internal link in current windowPicconia excelsa (kanarianpikkonia), Opens internal link in current windowRhamnus glandulosa (nyppypaatsama) ja Opens internal link in current windowSalix canariensis (kanarianpaju). Lisäksi metsissä kasvaa noin viisi muuta alkuperäislajia, jotka ovat kuitenkin niin harvinaisia, ettei niihin törmää sattumalta2. Erot monien lajien välillä ovat pieniä, mutta pääpuulajit oppii tunnistamaan melko helposti. Sama metsätyyppi esiintyy myös Azoreilla, missä se on voimakkaasti luonnontilasta etääntynyt, sekä Kanariansaarilla, missä laajin ja parhaiten säilynyt metsä on suojeltu Opens internal link in current windowGarajonay kansallispuistossa; verrattuna Garajonayhin Madeiran metsä on paljon suurempi (noin 150 km2), paremmin säilynyt, rehevämpi, puiltaan hiukan korkeampi, kosteampi, viileämpi ja kasvaa jyrkemmillä rinteillä3. Kosteamman ilmaston ansiosta ”laurisilva” kasvaa alempana kuin Garajonayssa. Kosteampi ilmasto näkyy myös metsän koostumuksessa – esim. kosteutta vaativa1 O. foetens on täällä tärkein puu2. Sademäärä 1000 metrin korkeudella on noin 2500 mm/v, ja sumun tiivistyminen lisää sitä vielä 200 mm:llä 4. Pakkanen on tuntematon1.

 

Madeiran saari on levadoineen suosittu patikointikohde. Levadoita pitkin käveleminen onkin hyvin helppoa, mutta niiden ulkopuolella äärimmäisen vaikeata: rinteet ovat poikkeuksetta jyrkkiä – pystysuoria. Telttailu ei ole sallittu (ja myös lähes mahdotonta).

 

Lähteet:

 

1       Press, J. R. & Short, M. J. (1994): Flora of Madeira. The Natural History Museum, London.

2       Costa Neves, H. et al. (1996): Laurissilva da Madeira, caracterização quantitativa e qualitativa. Governo regional.

3       Opens external link in new windowWorld Heritage Nomination – IUCN Technical Evaluation: The Laurisilva of Madeira (Portugal).

4       Figueira, C. ym. (2013): Opens external link in new windowCloud water interception in the temperate laurel forest of Madeira Island. Hydrological Sciences Journal 58:1, 152–161.


Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri) -metsää 900 metrin korkeudella. Kenttäkerroksessa Geranium palmatum (vuokkokurjenpolvi).
Kaksi suurta Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) 680 metrin korkeudella. Etualalla pieni Clethra arborea (madeirankletra).
Suuri Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) vasemmalla. Suuren O. foetensin massiivinen oksa oikealla. Pieniä Clethra arborea (madeirankletra). Jyrkkä rotko 700 metrissä.
Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) - Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri) -metsää jyrkällä rinteellä 400 metrin korkeudella.
Ribeira da Janelan laakso.
Ribeira da Janelan laakso.
Ribeira da Janelan laakso sitä reunustavalta vuorelta illalla.
Laurobasidium lauri-kääpä Laurus novocanariensisin (kanarianlaakeri) rungolla.
Laurus novocanariensis (kanarianlaakeri).
Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri).
37,8-metrinen Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri) 400 metrissä. Myös useimmat muut puut ovat O. foetens.
Ocotea foetens (kanarianviherlaakeri).
Persea indica (makaronesianavokado).
Clethra arborea (madeirankletra).
Morella faya (kanarianmyrtti).
Oikealla Salix canariensis (kanarianpaju).
Erica arborea (puukanerva) 1700 metrin korkeudella.
Erica peittää etualan kukkulan (800-850 metrin korkeudella).
Laurisilvan tärkeimmät puulajit. (Myrica faya = Morella faya)
Ylempien rinteiden puulajeja.