baumzaehlen - Aarniometsiä & niiden puita

©2017copyright christoph hase

Baiuvi dupki-Dzhindzhiritsa luonnonpuisto, Bulgaria

 

Baiuvi dupki-Dzhindzhiritsa (tai Baiuvi dupki-Djindjiritsa) luonnonpuisto (29 km2) kuuluu Pirin kansallispuistoon. Se on myös UNESCOn biosfäärialue, ja Pirin kansallispuisto on maailmanperintökohde. Koko luonnonpuisto ei ole aarniometsää – etenkin alarinteillä näkyy merkkejä aiemmasta ihmistoiminnasta, kuten joitakin sahattuja kantoja. Korkeus merenpinnasta vaihtelee 1160 metristä 2821 metriin (Baiuvi dupki). Rinteet ovat pääasiassa jyrkkiä pohjoisrinteitä.

 

Puidenystävää luonnonpuistossa kiinnostaa sen (ja koko kansallispuiston) Euroopan kontekstissa korkea havupuudiversiteetti, etenkin suvussa Pinus (männyt). Luonnonpuistossa kasvaa yhdeksän havupuulajia: Opens internal link in current windowPinus sylvestris (mänty), Opens internal link in current windowPinus nigra (euroopanmustamänty), Opens internal link in current windowPinus peuce (makedonianmänty), Opens internal link in current windowPinus heldreichii (bosnianmänty), Pinus mugo (vuorimänty), Opens internal link in current windowPicea abies (euroopankuusi), Opens internal link in current windowAbies alba (saksanpihta), Opens internal link in current windowJuniperus communis (metsäkataja) ja Opens internal link in current windowTaxus baccata (euroopanmarjakuusi). Saatat nähdä ainakin seitsemän havupuulajia samoilta jalansijoilta ympärilläsi. P. peuce ja P. heldreichii ovat endeemisiä Kaakkois-Euroopan lajeja; jälkimmäinen on pioneeripuu, jonka kilpailukyky on vielä heikompi kuin P. nigran ja P. sylvestrisin 1 mutta se on hyvin sopeutuvainen ja voi kasvaa hyvin epäsuotuisilla kasvupaikoilla2. P. peuce on vahvempi kilpailija kuin P. nigra ja P. sylvestris (mutta heikompi kuin A. alba, P. abies ja Opens internal link in current windowFagus sylvatica (euroopanpyökki)) 1. Kasvinsyöjien paine on alhainen, minkä voi nähdä A. alban taimien olemassaolosta; jopa T. baccata, josta on tullut harvinaisuus Keski-Euroopan metsissä, kasvaa täällä. Lehtipuudiversiteetti on samaa tasoa kuin muilla Kaakkois-Euroopan alueilla.

 

Muutama merkitty vaellusreitti kulkee luonnonpuiston läpi.

 

Lähteet:

 

1       Mayer, H. (1986): Europäische Wälder. Gustav Fischer Verlag.

2       Morgante, M. & Vendramin, G. G. (2008): Pinus leucodermis. Teoksessa Schütt, P. ym. (toim.): Lexikon der Nadelbäume. Nikol.

 

Virallinen kotisivu:

 

http://www.pirin-np.com/

 

Video:

 

https://www.youtube.com/watch?v=IvCSuWN9pw8

 

Pinus nigra (euroopanmustamänty) -metsikkö. Myös Abies alban (saksanpihta) taimia.
Pinus nigra (euroopanmustamänty) -metsikkö. Myös kaksi Pinus sylvestrista (mänty, punertavat rungot vasemmalla) sekä Fagus sylvatican (euroopanpyökki) ja Abies alban (saksanpihta) taimia.
Abies alba (saksanpihta) -valtaista metsää. Myös Pinus nigra (euroopanmustamänty, oik.), Picea abies (euroopankuusi, isompi puu keskellä) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, taimia).
Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Acer heldreichii (heldreichinvaahtera). Taustalla Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Pinus peuce (makedonianmänty). Myös Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Pinus heldreichii (bosnianmänty). Myös Abies alba (saksanpihta, vas.) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, oik.).
Taxus baccata (euroopanmarjakuusi). Taustalla Abies alba (saksanpihta) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki).
Taimet: Pinus peuce (makedonianmänty, kesk.), Abies alba (saksanpihta, alaoik.) ja Fagus sylvatica (euroopanpyökki, yläoik.). Pitkä käpy: P. peuce, lyhyempi käpy: Pinus nigra (euroopanmustamänty).
Joitakin luonnonpuiston lehtipuita.
Osa luonnonpuistosta.